Kunnissa on tahtoa parantaa vesihuollon tilaa

Noin puolet kuntapäättäjistä näkee, että vesihuoltojärjestelmän ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Päättäjät ovat valmiita korottamaan vesimaksuja sen takia. Kuntien energiahankinnoissa huolto- ja toimitusvarmuus nousee tärkeimmäksi asiaksi. Yli puolet kuntapäättäjistä olisi valmiita käyttämään turvetta lämmöntuotannon huoltovarmuuden turvaamiseksi, jos turpeen kilpailukykyä parannettaisiin valtion tuella. Tiedot selviävät Koneyrittäjien teettämästä kuntapäättäjäkyselystä.

Koneyrittäjien Aula Researchilla teettämän kyselyn tulokset valmistuivat syyskuussa. Kuntapäättäjiltä kysyttiin kuntien vesihuollosta, energiahankinnoista, kuntien metsien käytöstä sekä yhdyskuntateknisistä hankinnoista. Näillä kaikilla aiheilla on vankka yhteys yhteiskunnan kriisinkestävyyteen, jonka takaamisessa koneyrittäjillä on tärkeä rooli.

-    Koneyrittäjiä nämä teemat kiinnostavat kansalaisina, palveluita käyttävinä toimijoina sekä tietenkin vesi- ja energiahuollon sekä metsien käytön palveluiden tuottajina, sanoo Koneyrittäjien maarakennusalan toimialapäällikkö Ville Järvinen.

Kuntapäättäjät näkevät tärkeäksi panostaa vesihuollon ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kyselyn mukaan hieman yli puolet heistä näki tarvetta panostaa vesihuoltojärjestelmän ennaltaehkäisyyn nykyistä enemmän.

Ne kuntapäättäjät, jotka näkevät tarvetta panostaa ennaltaehkäisyyn nykyistä enemmän, ovat valmiita myös korottamaan vesimaksuja vesihuoltoverkostojen kunnon parantamiseksi. Kaikkiaan hieman yli puolet kuntapäättäjistä oli valmiita nostamaan vesimaksuja.

-    Vesimaksujen korottaminen ja panostaminen vesihuoltoverkoston kunnostukseen olisi vastuullista ja tulevaisuutta turvaavaa toimintaa. Näin kuntavaalien lähestyessä vaatii kuntapäättäjiltä rohkeutta ottaa asia esiin, Järvinen toteaa.

Kyselymme mukaan kuntapäättäjät ja energialaitosten johtajat painottavat kuntien energiahankinnoissa energiansaannin huoltovarmuutta, mutta toisaalta myös hintaa. Seuraavaksi tärkeimmät seikat olivat aluetalous- ja työllisyysvaikutukset.

-    Vastaajat pitivät ilmastonmuutoksen torjuntaa ja monimuotoisuuden turvaamista melko tärkeinä asioina energiahankinnoissa, mutta nämä jäivät selvästi huoltovarmuuden ja talouden taakse. Arvot näkyvät, mutta realismia ovat eurot ja varmuus, kommentoi Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Päättäjiltä kysyttiin, olisivatko he valmiita kunnassaan taikka yhtiössään käyttämään turvetta, mikäli valtio tukisi turpeen käyttöä ja pyrkisi näin varmistamaan turpeen roolin huoltovarmuuspolttoaineena. Kaikista vastaajista 60 prosenttia vastasi kyllä.

-    Koneyrittäjät ovat esittäneet lääkkeeksi määräajaksi SGEI-erityistukijärjestelyä ja turveveron poistoa, jotta turpeelle saataisiin huoltovarmuuden turvaamisen edellyttämää energiaturpeen käyttöä ja tuotantoa. Tahtotila kunnissa on olemassa ja keinot siis tiedetään, nyt tarvitaan maan hallitukselta toimia, Jaakkola sanoo.

Lisätietoja:    
Ville Järvinen, maarakennusalan toimialapäällikkö, puh. 040 9009 424
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puh. 040 9009 414

Materiaali: Kuntien kriisivalmius ja koneurakointi

Koneyrittäjät on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö