KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tiedote 16.2.2021 klo 12:58

PTT selvitti: Turpeen alasajo kolhaisee rankimmin tiettyjä seutukuntia – huoltovarmuustuotanto olisi yksi keino tukea paikallistaloutta ja työllisyyttä

Pellervon taloustutkimus PTT:n tuore selvitys kertoo, että turpeen käytön vähentäminen näkyisi taloudessa merkittävimmin paikallisella tasolla. – Tukitoimet ovat tarpeen ja ne auttaisivat turvetoimijoiden lisäksi myös pahiten kärsivien alueiden taloutta, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

-    Turvetoimialan talousvaikutuksista ei saa käsitystä tarkastelemalla valtakunnantason lukuja. Turveala on keskittynyt tiettyihin seutukuntiin ja alan vaikeudet ovat erityisen kipeitä näissä seutukunnissa, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

PTT:n selvityksen mukaan turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli puoli miljardia euroa vuonna 2019 ja työllisyys 1 400 henkilötyövuotta. Koko tuotantoketjussa toimiala työllisti arviolta 2 500 henkilötyövuotta. Turvetoimiala on keskittynyt kolmeen maakuntaan: Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Suhteessa alueen kokoon ylivoimaisesti suurin merkitys toimialalla on maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ja seutukunnista Luoteis-Pirkanmaalla ja Haapavesi-Siikalatvalla. Näissä seutukunnissa turpeen nosto muodostaa noin kaksi prosenttia alueen yritysten työllisistä ja kolme prosenttia jalostusarvosta.

-    Turvetoimialalle tarvitaan nyt kansallisia tukitoimia. Yksi tärkeimmistä toimista olisi turvata turpeen rooli huoltovarmuuden takaajana. Oikein toteutettuna se toisi osalle alan yrityksistä jatkuvuutta ja toisaalta mahdollistaisi alan yrityksillekin oikeudenmukaista siirtymää kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Turpeella on merkittävä rooli myös ruoantuotannossa kasvualustojen ja eläintenpidossa kuivikkeiden materiaalina. Turve on osa sekä energian- että ruuantuotannon huoltovarmuutta, Jaakkola sanoo.

PTT:n selvityksen mukaan turpeen käytön puolittuessa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla työllisten välitön määrä molemmissa maakunnissa vähenisi reilut 100 henkilötyövuotta, ja välilliset vaikutukset mukaan luettuna runsas 200 henkilötyövuotta, eli yhteensä 400 henkilötyövuotta. Turpeen käytön väheneminen 75 prosentilla taas laskisi näissä molemmissa maakunnissa välitöntä työllisyyttä vajaa 200 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyys mukaan luettuna reilut 300 henkilötyövuotta, eli yhteensä 600 henkilötyövuotta.

-    Työllisyyden vähentyminen keskittyy vain tiettyihin seutukuntiin kyseisissä maakunnissa. Muutos on yhtä suuri kuin vaikkapa merkittävän tehtaan lopettaminen jollain paikkakunnalla, Jaakkola sanoo.

PTT:n mukaan koko maan tasolla turve korvautuu muilla energian lähteillä, ja talous sopeutuu uuteen tilanteeseen. Korvaavat työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä synny samoille aloille kuin turpeen arvoketjusta katoavat, joten vaikutukset paikallisesti voivat jäädä pitkäaikaisiksi.

-    Koska korvaavat työpaikat eivät välttämättä synny samoille aloille kuin turpeentuotannosta katoavat, vaikutukset voivat jäädä pitkäaikaisiksi. Siksi turveala tarvitsee tukitoimia, Jaakkola korostaa.

Lisätietoja: Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puh. 040 900 9414

Koneyrittäjät ry on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Tietoa PTT:n selvityksesta:
Välittömien vaikutusten määrittely perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin turpeennoston toimialalta, ja välilliset vaikutukset määritettiin panos-tuotos-menetelmällä. Vaikutukset koskevat turvetoimialaa kokonaisuutena. Selvityksen rahoittivat Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry.

Koko policy brief ”Turvetoimialan vaikutukset talouteen ovat suurimmat paikallisella tasolla” on luettavissa PTT:n kotisivuilta osoitteessa http://www.ptt.fi/media/turvetoimiala_policybrief_012021.pdf