18.1.2024 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa
Ajattelin tällä kertaa jatkaa edellisen kirjoitukseni pohjalta, jossa käsittelin luottamustehtäviä järjestössämme. Tällä kertaa ajattelin kertoa henkilökohtaisella otteella valiokuntatyöstä.
Ensinnäkin valiokunnat muodostavat liittokokouksen vuosittain valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet. Itselläni käynnistyi toinen vuosi metsävaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunnan jäsen olen ollut kuusi vuotta, vuodesta 2018 alkaen.
Aika on mennyt nopeasti. Kuusi vuotta voi kuulostaa pitkältä ajalta, mutta itse koen, että tuo on ollut sisäänajoaika ja vasta nyt alkaa annettava olla huipussaan. Vasta nyt kun on saanut nähdä valiokuntatyössä riittävän paljon suhdannevaihtelua, vaaleja ja päättäjien vaihtumista, poliittisten päätösten vaikutuksia sekä maailmaa ympärillä noin muuten. Mikä tärkeintä tai hienointa niin on jo datapohjaa seurata ja arvioida niiden päätösten vaikutuksia, joita on myös itse ollut tekemässä tai valmistelemassa. Moni asia sujuu jo rutiinilla ja huomaan osaavani keskittää ensimmäisiä vuosia paremmin oman huomioni sekä voimavarani oikeisiin asioihin.
Rutiini ja kokemus ei saa kuitenkaan tarkoittaa paikallaan pysymistä. Maailma ympärillä jatkaa liikettään ja on pysyttävä hereillä. On kuitenkin helpompi vastata maailman heittämiin haasteisiin, kun on jo kokemusta joko samasta tai samankaltaisesta haasteesta sekä ongelmanratkaisusta noin yleensä.
Verkoston merkitystä ei voi korostaa liikaa. Valiokuntavuosien aikana on huomaamatta syntynyt laaja verkosto läpi Suomen ja metsäisen kentän. Jätkistä virkamiehiin. Kun ei itse tiedä, niin tietää ainakin keneltä kysyä. Mitä tutummaksi ihmiset tulevat, sitä mutkattomampaa ja helpompaa on myös yhteisten asioiden hoitaminen. Erityisten tärkeänä ja arvokkaana pidän tässä tehtävässä sitä, että olen saanut tutustua jäsenistöömme. Oma yritys, jossa päivätöitä teen, antaa yhden näkemyksen, toinen yrittäjä toisen ja kymmenes kymmenennen. Koen tärkeäksi, että valiokunnan jäsenillä on kontakteja ja perspektiiviä ja että jäsenet edustavat laajalti koko Suomea ja eri kokoisia, eri tavalla toimivia yrityksiä.
No mitä siellä valiokunnassa sitten oikein tehdään? Järjestötyön pyörittämisestä sekä varsinaisesta edunvalvontatyöstä järjestössämme vastaavat palkatut toimihenkilöt. Metsätiimin toimihenkilöt vastaavat metsäalan edunvalvontatyöstä. Taas me valiokuntaan valitut luottamushenkilöt vastaamme metsätiimin ohjauksesta, jotta he keskittävät voimavaransa jäsenistön kannalta merkitykselliseen työhön ja jäsenistön asiaa edesauttavalla tavalla.
Metsävaliokunta kokoontuu kokouksiin 4–6 kertaa vuodessa. Kokousten välissä pidämme yhteyttä muuten sekä järjestämme lyhyempiä etäpalavereita tarpeen mukaan. Asialistan kokoukseen valmistelee metsätiimi, puheenjohtajan avustuksella. Metsätiimi seuloo sekä maailmalta, että järjestön sisältä ajankohtaisia aiheita, joiden oletetaan olevan jäsenten ja toimialan kannalta merkityksellisiä ja joihin odotetaan metsävaliokunnan ohjausta. Pelkästään kengänkärkiä ei tuijotella, vaan asialistalla pyritään katsomaan myös tulevaisuuteen.
Metsätiimin lisäksi kokousten asialistalle tekevät nostoja myös puheenjohtaja ja jäsenet. Lisäksi pyritään aina luomaan kaikille selkeä tilannekuva, miltä maailma näyttää tänään ja miltä se voisi näyttää huomenna, jotta olemme samalla sivulla päätöksiä tehdessä ja yhteistä kantaamme muodostamassa.
Asialistan käsittely etenee yleensä niin, että toimihenkilöt alustavat asian ja tämän jälkeen käydään vilkasta keskustelua aiheen ympärillä. Keskustelun päätteeksi muodostetaan yhteinen näkemys, joka ohjaa toimihenkilöiden työtä aiheen ympärillä.
Yhteinen kannanmuodostus on aina kompromissi, jossa otetaan jokaisen näkökulma huomioon. Debatti on joskus kiivastakin, mutta aina hyvähenkistä ja eteenpäin vievää. Jokainen tuo peliin oman työnsä ja oman verkostonsa kautta muodostetun näkökulman, mutta ei jyräämällä. Avoin keskustelu avaa lisää näkökulmia ja helpottaa yhteisen kannan muodostamista sekä päätöksentekoa.
Kokouksissa käy säännöllisesti vierailijoita tai vaihtoehtoisesti vierailemme itse tapaamassa asiakastahoja, päättäjiä, virkamiehiä ym. sidosryhmiä. Tällä vuorovaikutuksella pyrimme avaamaan muulle maailmalle oman järjestömme ja jäsenistömme näkemystä, mutta yhtä lailla oppimaan ja kuulemaan kuinka asioita tehdään, nähdään ja koetaan muualla. Lähiaikoina olemme tavanneet tai olemme tapaamassa mm. maa- ja metsätalousministerin, ministeriön virkamiehiä, metsäalan tutkijoita sekä asiakasyhtiöiden metsäjohtoa.
Tällä hetkellä isoja, toistuvia teemoja ovat mm. vastuullisuus, alan liiketoimintaedellytykset, rahoitusmarkkina, metsäsertifiointi, alan koulutus sekä puuraaka-aine ja energiamarkkinoiden muutokset.
Isoimpana yksittäisenä ajankohtaisena asiana on tällä hetkellä Metsäkonealan työehtosopimus, jonka neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Muita ajankohtaisia aiheita ovat mm. alan yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen, työssäoppimisen edellytysten parantaminen sekä konedatan hyödyntäminen.
Käsiteltäviä asioita voi oikeastaan jakaa kahdella tavalla: suuret ja pienet asiat tai lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä vaikuttavat asiat. On myös erittäin tärkeää tunnistaa käsiteltävien asioiden vaikutus toisiinsa. Joko/tai-kysymyksiä harvoin pöydällä on.
Muistutan jäsenistöä siitä, että valiokunnat eivät ole mikään norsunluutorni, vaan valiokunnat ovat työkalu ja vaikutuskanava koko jäsenistölle. Jos me puheenjohtajat ja jäsenet emme osaa olla yhteydessä, niin ottakaa luuri käteen ja olkaa te! Se on oikeasti arvokasta.
Seuraava valiokunnan kokous on helmikuun alussa ja edellisestä on aikaa yli kuukausi. Aina tässä kohtaa kokousten välissä sitä alkaa jo odottamaan, että pääsee taas ”omiensa joukkoon” vaihtamaan ajatuksia, osaavan ja intohimoisen metsätiimin alustamana.
Kiitän jäseniä tuesta ja ajatuksista, joita olette eväsreppuuni tarjonneet tämän tehtävän hoitamista varten. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2024 kaikille!
Teemu Tolppa
